Kasvuhakkerin muistikirja

Miksi tärkeät asiat pelottaa?

by | Sep 4, 2018 | Kasvuhakkerin muistikirja | 0 comments

Olen aina tykännyt ajatella asioita junassa ja nyt kun olen perustanut Mikaelin kanssa asiantuntijayrityksen, niin on suorastaan miellyttävää käyttää matka-aikaa pienen kirjoituksen raapusteluun. Saavuttuani Tampereelle tunsin, että voisin kirjoittaa blogin ehkä yhdestä merkittävimmästä tuottavuuden esteestä: pelosta.

Olette ehkä saattaneet kuulla jostain, että “kannattaa kohdata pelkojaan” ja “soittaa ahdistavia puheluita” ja tehdä sellaisia asioita mitkä pelottaa ja vie epämukavuusalueelle. Tämä kirjoitus pyrkii menemään syvemmälle siihen, että miksi tärkeät asiat pelottaa meitä ja miten näiden asioiden tiedostaminen voi auttaa meitä onnellisempaan ja tuottavampaan elämään.

Pelkäämme tulevaisuutta

Ihmisen mieli projisoi kuvan itsestään tulevaisuuteen käyttäen muistoja tai oletuksia. Tämä tarkoittaa, että ihminen kuvittelee skenaarion tapahtumista ja alkaa pelkäämään omia ajatuksiaan tulevaisuudesta. Se miksi tärkeät asiat usein pelottaa johtuu siitä, että niissä voi käydä huonosti – ainakin omassa mielessä.

Voisin melkoisella varmuudella sanoa, että esimerkiksi start-up yrittäjät mieluummin juttelevat keskenään bisneksestä ja surisevat porukalla kuin soittavat puheluita joissa 80% ajasta asiakas sanoo, että “Ei kiitos.” Tuottavuuden kannalta tässä piilee selkeä ongelma: ihminen valitsee mukavuusalueen, joka ei johda tuloksiin ja tekee jotain kivaa.

Olen kuitenkin havainnut, että tilanne on oikeasti vielä paljon ongelmallisempi, koska meillä ihmisillä on taipumus leikkiä tuottavaa silloin, kun pelkäämme tehdä asioita mitkä veisivät eteenpäin. Jos ihminen pystyy myöntämään itselleen, että töiden tekemisen sijaan aikookin leikkiä ja palaa askareiden pariin seuraavana päivänä, ei tässä ole mitään ongelmaa vaan se on hyvin tervettä käytöstä.

Paljon suurempi ongelma syntyy, kun ihminen alkaa keksimään itselleen erinäköistä “puuhastelua”. Tämä on oman egon keino yrittää tehdä ihmisestä onnellinen välttämällä riskejä (eli pelkoa), kuitenkaan siinä onnistumatta, koska ne asiat eivät häviä sieltä mielestä. Tuloslaskelmakaan ei tunne näitä puuhia muuten kuin syntyneinä kuluina. Tätä monesti kutsutaan “tuottavuuden teatteriksi” ja se tarkoittaa bisnesmaailmassa sitä, että ei myydä eikä tehdä mitään myytävää.

Oma näytelmäni

Haluan ihan ensiksi tehdä selväksi, että olen viettänyt tuossa teatterissa aikaa ja en todellakaan ole mikään suoritusjuna, vaan kirjoitan pitkälti omasta subjektiivisesta kokemuksesta ja tekemistäni havainnoista. Seuraavaksi haluan avata miten itse hahmotan pelkoja ja miten käsittelen niitä, jotta nauttisin elämästä enemmän ja olisin töissä tuottavampi.

Ensin kuitenkin eräs hyvin tärkeä huomio: epämukavuusalue ei ole epärationaalisuusalue.

Tämä lause tarkoittaa sitä, että tiedän puhelinmyynnin vievän minut tärkeälle ja tuottavalle epämukavuusalueelle, mutta se, että yritän itse hoitaa yrityksemme kirjanpidon veisi minut ruokajonoon. Eli on eroteltava, että mikä on oikeasti sellaista mitä pelkää siitä syystä, että siinä on isot panokset ja epäonnistumisen riski on merkittävä, ja mikä taas on sellaista työtä, joka ei yksinkertaisesti tuo minkäänlaista nautintoa ja missä on selkeästi huono.

Itselleni puhelinmyynti on hyvä ja loistava esimerkki: pelkään soittaa ihmisille, mutta kun vedän hyvin setin läpi saan siitä suurta tyydytystä.

Kuitit taas saavat minut tuntemaan tasaista inhoa ja kärsimystä läpi niiden käsittelyn, skannailun ja lähettelyn, enkä keksi mitään ikävämpää tapaa viettää päivää kuin kirjanpito. Tässä on selkeästi vihje universumilta, että ulkoista tämä asia ja elä täydempää elämää.

Ego on pelkoa

Egomme saa meidät pelkäämään järjettömästi vaikka soittamista Bill Gatesille. Tämä johtuu näkemykseni mukaan siitä, että ihmisen mieli, joka on tehty erottelemaan hyvä ja tasainen mökin paikka rotkosta, on kompastunut omaan nokkeluuteensa ja alkanut erottelemaan ihmisiä täysin fiktiivisten asioiden perusteella.

Jos olet kahden kaverin kanssa rannalla juomassa kaljaa ja toinen on Elon Musk ja toinen ei, niin missä on näiden ihmisten ero? Pystytkö koskettamaan sitä, että toisesta on kirjoitettu lehtiartikkeleita ja toisesta ei? Pystytkö visualisoimaan jotenkin, että toinen on kuuluisa ja toinen ei? Jos tarkkailet mieltäsi aktiivisesti, joudut toteamaan, että ero on siinä mitä ajattelet heistä.

Tämä on tietysti normaalia ja ihmisten ja saavutusten arvostamisessa ei ole mitään väärää. Ongelma tapahtuu siinä, että kun uskot tuollaisen narratiivin muista ihmisistä, asetat automaattisesti itsesi johonkin pisteeseen tällä täysin fiktiivisellä skaalalla. Kun joku sanoo, että “soita Bill Gatesille” tai “soita Barack Obamalle”, niin ego alkaa pelätä, että siihen sattuu.

Minulla on kuitenkin tarjota tähän loistava uutinen: minä en ole minun egoni ja sinä et ole sinun egosi.  

Kohti vapautta

Jos siis egon luoma pelko on esteenä sille, että emme soita Bill Gatesille tai Barack Obamalle, on erittäin loogista kulkea sellaista polkua, että sille pelolle siedättyy.

Käytän tarkoituksella esimerkkinä Barack Obamaa, koska on eräs yritys jossa ei paljoa omille peloille kumarreta ja soitellaan juurikin maailman Barack Obamoille, Jim Collinseille ja Terminaattoreille. Tulokset ovat olleet sen näköisiä.

Mutta vapaus omasta egostaan on paljon muuta kuin vain potentiaalista taloudellista menestymistä. Jos vapaudut tuon abstraktin ajatusmelskeen ja sen luomien negatiivisten tunteiden hallinnasta, pystyt tarkastelemaan elämääsi selkeästi ja tekemään sellaisia asioita mitkä tuntuvat omilta sekä ongelmitta myöntämään etteivät jotkut asiat onnistu.

Silloin on myös helppoa hakea asioihin apua. Esimerkiksi minä nakitin itseni osallistumaan työyhteisömme buukkauspäivään ja pyysin Mikaelia piiskaamaan minua kovempiin suorituksiin. Kirjoitan myös tätä blogia, minkä tunnen tekevään jotain tärkeää omassa mielessäni. Se on ehkä enemmän sitä, että julkisesti reflektoin omia pelkojani, kuin sitä että julkisesti julistaisin tekeväni jotain.

En minä tiedä onnistunko. Se on väärä kysymys. En vain halua antaa pelkojeni hallita minun tekemisiäni ja haluan olla niistä vapaa. Uskon, että tämä on erittäin tärkeää sekä ihmisen onnellisuudelle että yrityksen menestykselle.

Lopuksi nippu ehdotuksia

Juna onkin Jämsässä joten on aika siirtyä kirjoituksen osioon, jossa kerron lyhyesti niistä keinoista mitä itse käytän, kun pyrin ohjaamaan itseäni kohti tuottavampaa ja merkityksellisempää arkea.

  1. “Onko tämä totta?” – Omaan ajatteluun kohdistuva kysymys, jota voi ihan konkreettisesti kysyä itseltään, kun mieli sanoo kolmannen puhelun jälkeen, että “en mä jaksa enää.” Tärkeää on, ettei ole ratkaisemassa asiaa, vaan tarkkailemassa rauhallisesti mitä mieleen nousee. Kysymys ei ole itsensä kiduttamisesta vaan myötätuntoisesta tarkkailusta.
  2. Pelkojen kirjoittaminen paperille. Usein oikein naurattaa, kun kirjoittaa omia narratiivejaan paperille ja näkee heti kuinka älyttömiä ne on. Ego ei tykkää tästä ja kertoo sinulle todennäköisesti, että on parempi vaan pyöritellä niitä ajatuksia omassa päässä. Ei ole. Kirjoita ne ylös.
  3. Peloista puhuminen toiselle ihmiselle. Ihmiset usein pitävät siitä, että heihin luotetaan ja he pystyvät usein samaistumaan ja tukemaan sinua. Myös ratkaisut usein muodostuvat, kun asioita jaetaan. Olemme sosiaalisia otuksia, hyödynnä tätä!
  4. Pelkojen kanssa oleminen ilman vastarintaa ja ajatuksia. Tämä voi olla alkuun hankalaa, mutta säännöllisesti tehtynä alkaa kehittää suhtautumistasi pelkoon.
  5. Sovi toisen ihmisen tai ryhmän kanssa tapahtuma, missä pistät itsesi altiiksi. Siedätyshoitoa ja erittäin vapauttavaa oikeissa määrin tehtynä! Älä kiduta itseäsi, mutta haasta sopivasti ja arvosta itseäsi niistä asioista mitä sait tehtyä.

Tärkeintä on, että mielen sisäiseen tarinaan muodostuu tauko eli tyhjää tilaa. Sinulla saattaa olla tästä kokemusta, kun harrastat lempiasioita tai teet jotain todella jännittävää, kun koko keskittymiskykysi on tekemisessä. Tämä sama keskittyminen on vietävissä myös päivittäiseen tekemiseen ja olemiseen harjoittelun kautta. Kun mielen halut ja pelot rauhoittuvat, on energisyys ja iloisuus meidän luonnollinen tila.

 

Kiinnostuitko?

Keskustellaan yrityksesi kasvuhaasteista, ja katsotaan voimmeko auttaa teitä niissä. Ota yhteyttä – se on ensiaskel matkalla kasvuun!

Soita, lähetä sähköpostia, tai jätä viesti lomakkeella

Puolen tunnin puhelinkeskustelu on parasta sisältöä mitä voimme tarjota

olli@growthhacking.fi
+358 40 820 4880

Jätä viesti, niin soitan sinulle takaisin!